Meditointi eli mietiskely on tutkitusti hyvinvointia edistävää puuhaa. Vaikka eri mediaatiotavat pohjautuvat yleensä itämaisiin filosofioihin, on niistä tullut 2000-luvulla suosittua ajanvietettä myös länsimaissa. Esittelen tässä kaksi sellaista harjoitetta, joiden uskon olevan erityisen hyödyllisiä vanhemmille ja etenkin erityisvanhemmille (ja oikeastaan koko ihmiskunnalle).
Meditaatiota on harjoitettu idässä jo vuosituhannet, ja esimerkiksi zenbuddhalaisella mediaatioperinteellä on ollut omat harjoittajansa länsimaissakin jo vuosikymmenet. Mutta varsinkin nyt, kun joku keksi tuotteistaa mediaation, nimetä sen mindfullnessiksi ja kiskoa sen opettamisesta suolaista hintaa, on siitä tullut suoranainen hitti!
Itse en niin tuosta kaupallisesta meditaatiohypetyksestä perusta, joskin pidän hyvänä, että ihmiset etsivät mielen tasapainoa mediaation keinoin. Minua häiritsee enemmänkin se, että mediaatiota myydään ihmisille sen tuottamien tulosten ja hyötyjen näkökulmasta. ”Vain 15 minuuttia päivässä ja huomaat tuloksia jo viikossa.” Meditoinnista on tehty suorittamista, joka on tavoitteellista ja tähtää käytännön hyötyihin elämässä.
Itse omaksuin aikanaan erään perinteisen zenbuddhalaisen koulukunnan ajatuksen meditaatiosta harjoitteena, joka on itsessään tärkeää. Tärkeää ei siis ole sen tuottamat hyödyt, vaan harjoitus itse. Minulle meditointi on keino vapautua niistä kulttuurisista kahleista, jotka pakottavat minut ajattelemaan koko ajan kaikkea tavoitteellisesti, minäkeskeisesti ja kaiken toiminnan hyötyjä korostavasti. Se, että meditointi vähentää stressiä ja ahdistusta sekä lisää hyvinvointia ja onnellisuutta, on kyllä ihan mukava sivutuote.
Suhtauduit sitten meditointiin joko minun tavallani tai sitten länsimaiseen tapaan hyötyjä korostaen, niin suosittelen silti kokeilemaan seuraavia kahta harjoitusta, jotka olen itse kokenut tärkeiksi ja, noh, myös hyödyllisiksi.
Harjoitus 1: Metta-meditaatio
Metta-meditaatio käännetään usein rakastavaksi ystävällisyydeksi (loving-kindness). Meditaation ideana on kehittää rakastavaa ja ystävällistä asennetta ensin itseä kohtaan ja lopulta kaikkia elollisia olentoja kohtaan. Harjoituksessa piilee viisas ajatus siitä, että on ensin opittava hyväksymään itsensä ennen kuin voi kohdistaa hyvää muihin.
Mettaharjoitus on viisioisainen, mutta siinä voi halutessaan keskittyä vaikka vain yhteen osaan. Harjoituksessa kehitetään seuraavassa järjestyksessä ystävällistä asennetta:
1. Itseä kohtaan
2. Itselle läheistä ihmistä kohtaan
3. Itselle neutraalia ihmistä kohtaan
4. Itselle epämiellyttävää/inhottavaa ihmistä kohtaan
5. Kaikkia elollisia olentoja kohtaan
Ennen harjoituksen aloittamista on syytä etsiä rauhallinen tila, ottaa ryhdikäs mutta rento asento ja orientoitua keskittymään hyvin harjoitukseen. Sitten vain käydään jokainen vaihe (tai valitut vaiheet) läpi toistamalla sopivia ystävällisyyttä huokuvia sanoja.
Esimerkki:
”Toivon, että minulla menee hyvin. Toivon, että olen onnellinen. Toivon, että en joudu kärsimään…”
”Toivon, että hänellä menee hyvin. Toivon, että hän on onnellinen. Toivon, että hän ei joudu kärsimään…”
jne.
Harjoitus 2: Zazen (Shikantaza)
Zazen on zenbuddhalainen istumameditaatio, jolla on hieman erilaisia muotoja ja toteuttamistapoja riippuen koulukunnasta. Oma suosikkini on Shikantaza-harjoitus, joka tarkoittaa nimensä mukaisesti pelkkää istumista. Harjoituksen tarkoituksena on pyrkiä keskittymään siihen, ettei keskity mihinkään.
Harjoituksessa istutaan ryhdikkäästi jalat ristissä ja kämmenet sylissä päällekkäin, silmät hieman raollaan seinään tuijottaen. Harjoituksessa ei tavoitella mitään, ei pyritä mihinkään päämäärään. Ideana on antaa ajatusten virrata ilman, että tartumme niihin lainkaan. Ajatuksia on alkuun usein paljonkin, mutta tarkoitus on antaa niiden hiljentyä itsestään. Jos emme ala pureksimaan ajatuksiamme, ne katoavat itsestään.
Lopulta on mahdollista saavuttaa tila, jossa ajatuksia ei ole. On vain läsnäolo ja istuminen. Harjoituksessa voi vapauttaa itsensä vaikeistakin mielen päällä olevista asioista, ja siksi se tekee niin hyvää. Sitoutunut harjoittelu muokkaa jopa perustavanlaatuisesti sitä, miten näemme itsemme ja maailman. Tarkemmat ohjeet Shikantaza-harjoitteluun voi lukea täältä.
Harjoitus voi alkuun tuntua vaikealta, ja on ensikertalaiselle saavutus, jos pystyy parikin minuuttia keskittymään siihen. Säännöllinen harjoittelu parantaa kuitenkin nopeasti istumis- ja keskittymiskykyä, jolloin harjoituksen parissa viihtyy pidempäänkin.
Ja niille, jotka kaipailivat meditoinnista hyötyjä: kokeilkaa, niin näette tuloksia jo muutamassa päivässä! 😉
