Mistä on erityisperheen kesä tehty?
No miten on kesä mennyt? Sanotaanko nyt niin, että on ollut sekä hyvää että huonoa. Muiden lasten kanssa on mennyt oikein rattoisasti aika, kun noita uintikelejä on piisannut. Sen sijaan…
No miten on kesä mennyt? Sanotaanko nyt niin, että on ollut sekä hyvää että huonoa. Muiden lasten kanssa on mennyt oikein rattoisasti aika, kun noita uintikelejä on piisannut. Sen sijaan…
Viime viikolla minusta ja ajatuksistani tehtiin juttu vauva.fi-verkkolehteen. Juttu on saanut paljon huomiota ja blogiini on löytänyt useampi uusi lukija. Se on jo itsessään tosi mahtavaa, mutta vielä mahtavampaa on,…
Miten pitäisi toimia tilanteissa, joissa muut ihmiset suhtautuvat erityislapsiin tai ylipäätään erilaisuuteen halveksuen, ilkeästi, alentuvasti tai muulla tavoin epäasiallisesti? Näitä nöyryyttäviä tilanteitahan meille erityisvanhemmille tulee eteen, toisille enemmän toisille vähemmän.…
Olen perusluonteeltani rauhallinen ja pitkäpinnainen kaveri, mutta minun on myönnettävä, että yhtä asiaa en kykene lainkaan sietämään: kaaosta. Pidän siitä, että asiat ovat oikeassa järjestyksessä ja oikeilla paikoillaan. Pidän myös…
Blogini on tähän saakka keskittynyt erityisesti esikoisemme A:n kanssa koettuihin haasteisiin, mutta kuten pari viikkoa sitten kirjoitin, on huoli toiseksi nuorimmasta lapsestamme kasvanut koko ajan suuremmaksi. Siksi on tullut aika…
Olemme tottuneet elämään perheessä, jossa on viisi lasta, joista yksi on neurokirjon erityislapsi. Jo pidemmän aikaa olemme kuitenkin alkaneet totutella ajatukseen, että erityislapsia saattaakin olla kaksi. Neljäs lapsemme, T, ei…
Me kaikki olemme jossain määrin erilaisia oppijoita. Mutta missä vaiheessa pitää huolestua lapsen oppimisesta, kun koulunkäynnistä ei tahdo tulla mitään? Meidän A:lla on ollut nyt noin vuoden ajan koulua yksi…
Kun viet erityislapsesi ulos leikkimään, pallokentälle pelaamaan tai ylipäätään ihmisten ilmoille, kerrotko muille ihmisille, miksi lapsesi käyttäytyy eri tavalla kuin muut? Vai yritätkö ennemmin sietää epäluuloisia katseita tai livahdatko nopeasti…
Kävin läpi blogin vanhoja artikkeleita. Niiden kautta huomaa hyvin, kuinka erityisvanhemmuuteen sopeutuminen on edennyt todella pitkälle. Arkikin on jo niin tasapainotettua ja tuettua, että päivät A:n kanssa sujuvat enimmäkseen ennakoitavasti…
Se aika, kun vuosia sitten aloimme tajuta A:n olevan monin tavoin poikkeava lapsi, oli aikamoista myllerrystä. Tutkimuksia toistensa perään, liikuimme asiantuntijalta toiselle, yksiköstö toiseen. Samaan aikaan pääni sisällä kulki toinen,…