Erilainen lapsi, erilaiset säännöt?
Perheessämme on yhteensä viisi lasta. A on heistä vanhin, 9-vuotias, nuorin on 2 ja muut siltä väliltä. Ikäerot ovat siis pieniä ja meininki sen mukaista. Pienet ikäerot kuormittavat arkea, koska…
Optimisti näkee erityisvanhemmuuden mahdollisuudet
Jos luo itselleen liian korkeita odotuksia, myös putoaa korkealta. Vielä kovempaa tipahtaa, jos luo epärealistisia odotuksia toisten ihmisten, kuten omien lastensa, suhteen. Jos odottaa lapsesta ammattilaisjalkapalloilijaa ja lapsi ilmoittaa lopettavansa…
Erityisvanhemmat tarvitsevat armollisuutta
Kirjoitus on julkaistu Labyrintti-lehdessä (1/2016) Kun perheessä on lapsi, jolla on jokin elämää hankaloittava piirre, puhumme yleensä erityislapsista. Piirre voi olla joko fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen poikkeavuus, mutta jollain…
Millaisia tunteita vanhemman on lupa tuntea?
Olen aina korostanut sitä, että myös vanhemmuuden huonoista puolista pitää voida puhua ja että on suorastaan haitallista ylläpitää kuvaa alati onnellisesta perheidyllistä. Toisaalta taas hyviä hetkiä täytyykin hehkuttaa, jotta niistä…
Erakoitumisen houkutus
Erityislapsiperheellä on suuri houkutus erakoitua. Ihmisten ilmoille lähteminen voi nimittäin olla melkoisen työn takana ja viedä mehut kovemmastakin arjen sankarista. Meillä ensinnäkin jo pelkkä ovesta ulos lähteminen voi ottaa aikaa…
Erityisvanhemmuus on kokemustila
Blogissani on vieraillut jo melko mukava määrä lukijoita, ja hyvää palautetta on tullut runsaasti. Kiitos siitä! Yksi kommentti sai minut kuitenkin mietteliääksi. Siinä tuttava kertoi omasta tilanteestaan ja pohti, onkohan…
Hyväksyminen on kaikkein vaikeinta
Meillä on A:n kanssa ollut kaksi isoa käännettä, jotka ovat vaatineet itseltämme radikaalia ajattelutavan muutosta. A:n ollessa n. 4-vuotias pääsimme ensimmäistä kertaa lastenpsykiatriselle tutkimuksiin ja kuntoutukseen. Tämä vaihe on ollut…